Nuorten Hyvinvointikertomus

Nuorten Hyvinvointikertomus on projekti, jossa pyritään siihen, että Helsingin nuorille suunnattujen palveluiden kehittämisen tulisi perustua tutkittuun tietoon.

Miten helsinkiläiset nuoret voivat ja mitä he tarvitsevat saadaan tutkittua tarkasti täysin tiedolla ja erilaisilla tutkimuksilla, paneelikeskusteluilla ja kyselyillä. Tätä tietoa käytettäessä nuorten palveluiden kehittymiseen voidaan saavuttaa paremmat tulokset kuin nykyisellään tiellä.

Mihin hyvinvointikertomus perustuu

Hyvinvointikertomus on kooste erilaisista indikaattoreista, kokemustiedosta, tutkimuksista ja blogeista. Näiden kooste on kokonaisuus, jota on tutkittu ja analysoitu. Miten nuori kehittyy ja minkälaiset kyvyt nuorilla on arkeen ja siitä selviytymiseen. Minkälaiset edellytykset nuorella on elää tasapainoista hyvää ja omanlaistansa elämää. Näitä asioita pohditaan tiedon kautta hyvinvointikertomuksessa. Mistä se hyvinvointi sitten koostuu? Se koostuu tässä tutkimuksessa kahdeksasta osa-alueesta. Se koostuu elämästä ja terveydestä, luonnosta ja kestävästä kehityksestä, itsensä kehittämisestä ja tulevaisuuden hallinnasta sekä turvallisuudesta, tunteista, vuorovaikutuksesta, yhdenvertaisuudesta sekä aktiivisesta kansalaisuudesta. Näistä saatu kokemustieto sekä kyselyihin perustuva fakta on tilastoitu ja tätä tilastollista työkalua voi käyttää hyödykseen ja siitä saadusta tietokannasta voi muokata omiin tarpeisiin sopivan tietopankin. Hyvinvointikertomuksen indikaattoriosio on vielä kehityksen alla ja siihen otetaan sitä käyttävien tahojen puolelta palautetta vastaan ja sitä kehitetään edelleen jatkuvasti.

Indikaattorit

hyvinvointikertomuksen kotisivuilta. Kun yksi indikaattorin osa-alue klikataan auki, on siellä yleinen kuvaelma kyseisen osa-alueen aiheista, jossa kyseiseen tilastotieteeseen pohjautuvaan tietoon on yleistetty helsinkiläisten nuorten yleinen tila asiassa. Esimerkiksi Elämä ja terveys osiossa kerrotaan tyhjentävästi nuorten arvostavan terveenä elämistä ja he kokevat terveelliset elämäntavat tärkeiksi, kokevat saavansa harrastaa tarpeeksi liikuntaa ja kovat olevansa perus terveitä. He saavat tarpeeksi ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja tukea. Indikaattorilistauksessa on osa-alueen sisällä olevista tutkimuksista koottu lista eri aiheista kuten nuorten määrä, tupakointi, mielen hyvinvointi ja lääkärissä käynnit. Osa tuloksista on saatu esimerkiksi väestönrekisterin tilastoista ja osa on koottu laajoista mielipidemittauksista. Mielen hyvinvoinnista löytyvä tieto on kerätty peruskoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilailta. Indikaattorina on kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta koki vuonna 2017 tehdyssä mittauksessa keskiarvolta noin neljätoista prosenttia helsinkiläisistä nuorista. Isoja murehtimisen aiheita olivat oma terveydentila, koulu ja ihmissuhteet. Myös taloudellinen tilanne nousi esille. Ahdistuneisuushäiriöiden mittaamiseen kehitetty tekniikka on tehokas ahdistuneisuuden seulonnassa. Ahdistuneisuushäiriöt ovat nousussa ja niin ympäristötekijät kuten hylkäämiskokemukset kuin perheessä tapahtuva alkoholismi tai väkivalta kuin sitten perintötekijätkin voivat ajaa nuoren kokemaan itsensä ahdistuneeksi. Tilastoissa huomattava ero on se, että tytöt kokevat itsensä ahdistuneeksi poikia useammin. Joka viides tyttö on kokenut itsensä kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneeksi.

Mielenkiintoista tietoa sisältävä palvelu avaa ovia kaikenlaiseen kehittämiseen

Kokemustietoa voidaan käyttää lisäselvityksiin ja jonkin uuden toimintatavan tai muutoksen luomiseen niin koulutuksessa, hyvinvointialalla kuin vaikkapa ihan kaupallisessa mielessäkin. Kestävä kehitys ja luonto osuudessa ei ole vielä kuin kaksi erilaista indikaattoria. Toinen niistä on kestävän kehityksen oppilaitokset ja toinen kaupunkimatkojen kulkutavat. Mutta kaupallisessa mielessä jo kulkutavan indikaattori antaa vahvaa tukea mainonnan kohdistamiseen. Tutkimuksessa kerrotaan, että 18-29 vuotiaista helsinkiläisnuorista lähes puolet tekevät matkaa päivittäin joukkoliikenteellä. Tilastossa huomataan myös se, että nuoret naiset käyttävät miehiä enemmän joukkoliikenteen palveluita. Ja sen, että joukkoliikenteen käyttö on edelleen kasvussa. Tämä kertoo suoraan mainostajalle tai markkinoinnin ammattilaiselle, että nuoret naiset liikkuvat joukkoliikenteessä joka ikinen päivä ja tavoiteltaessa tuota kohderyhmää, on siis hyvä keskittää heille tarkoitettu mainonta kyseiseen kanavaan ja muun muassa busseihin, että metro tunneleihin.