LAPSET LEIRIIN, ITSE LOMALLE

Lari /

Siis ihan oikeasti, onko vanhempien nyt niin pakko viettää kaikki lomat ehdottomasti lasten kanssa? Vai pitäisikö joskus vaan ottaa ja lähteä jonnekin lomailemaan itsenäisesti? Eikä siihen tarvita edes sukulaisten apua lasten kanssa puuhailuun, kun tarjolla on erilaisia ja kaikenlaisia mahdollisia leirejä. Mikä estää?

Kenen Itsenäisyydestä On Kyse?

Hyvin yleinen virhe on se, että vanhemmat eivät osaa ajatella lapsiaan samanlaisina ihmisinä kuin he itse, tosin vielä pieninä. He kuvittelevat, ettei lapsi pärjää jossakin, ja uusi paikka uusine ihmisineen ja oivalluksineen tulee hänelle stressinä, kun vanhempia ei enää löydykään läheltä. Kun lapsia ruvetaan ajattelemaan pieninä, mutta kuitenkin itsenäisinä ihmisinä, muuttuu kaksi asiaa: suhtautuminen omiin lapsiin sekä vanhempien ja lasten välillä tapahtuva vuorovaikutus. Mitkä ovat tavanomaisia syitä lähteä lomailemaan lasten kanssa, vaikka terve järki sanookin, että nyt pitäisi ottaa rennosti ja jättää lapset kotiin?Lapsia ei yksin kotiin jätetä. Ihan tervettä ajattelua, varsinkin kun kyse on alle 10-vuotiaista lapsista. Tarkoittaako tämä kuitenkin sitä, että vanhempien on liikuttava kaikkialla ja koko ajan lastensa seurassa? Ei kai, jos lapsille järjestetään kaikkea mahdollista toimintaa, johon vanhempien osallistuminen ei kuulu koskaan. Onkohan kyse sitten siitä, että lapset eivät vaan pärjää ilman vanhempiaan? Ei kai, kun meidän yhteiskunnasta löytyy tarpeeksi aikuisia, jotka voisivat pitää huolta lapsista, kun vanhemmat ovat matkoilla. Luottamuksestako sitten? Nyt ollaan päästy asiassa vähän syvemmälle ja puhutaan luottamuksesta omiin lapsiin. Jossain vaiheessa oivalletaan, että kyllä se lapsi pärjää kaikkialla ilman vanhempiakin, vaikka ikävä totta kai tulee; mutta ei olla vieläkään täysin hyväksytty sitä ajatusta, että lomalle voitaisiin lähteä ihan itse, aikuisporukalla. Kenen itsenäisyydestä tässä on kyse? Olisiko sitten puhetta vanhempien omasta itsenäisyydestä?

Kenen Itsenäisyydestä On Kyse?

Lapsi on tarpeeksi itsenäinen ihminen ymmärtääkseen, mitä asioita hänen ei ehdottomasti kannata tehdä. Hyvin usein sekä isot että pienet ihmiset ottavat isompia riskejä silloin, kun lähellä ei ole ketään tukevaa – ja lapsen tärkein tukihan on yleensä hänen vanhemmissa. Mitä tapahtuu silloin, kun lapsi joutuu täysin uusiin olosuhteisiin eikä lähellä ole vanhempia, vaan ainoastaan pari nuorta kaveria, joiden täytyy pitää huolta ja kantaa vastuuta parista kymmenestä lapsesta? Lapsi alkaa ajatella asioita toisin. Nyt hän itse päättää paljon enemmän, minkälaisia riskejä hän haluaa ottaa ja minkälaisilta haluaisi välttyä, kun apu ei tulekaan niin nopeasti eikä kukaan neuvo koko ajan, miten asioita pitäisi tehdä. Kyllä joka lapsessa on tervettä ajattelua, ja meidän nykyajan kirous on se, että emme vaan uskalla jättää lapsiamme elämään heidän omia elämiä meistä vanhemmista erikseen.

Selityksiä Lapselle Rakkaalle

No niin, nyt on lapseton loma päätetty. Ei lapselle tarvitse heti kertoa, että olette nyt menossa lomailemaan ilman häntä – ei ainakaan ennen sitä, kun lapsi on hyväksynyt leirin ja on innoissaan koko ajatuksesta. Syynä on se, että jos vanhemmat päättävät lähteä lomailemaan ilman rakasta lastaan, hän tuntee itsensä helposti hylätyksi ja alkaa kuvitella, että hänelle vain yritetään löytää joku paikka vanhempien loman ajaksi. Ja kuinka erilaiselta kuulostaa sellainen dialogi, jossa lapselle annetaan ymmärtää: sinä lähdet leiriin, ja mitä me vanhemmat ilman sinua täällä teemme? Ajattelimme viettää aikaa muualla, ei tyhjässä kodissa. Näin lapsi tulee ajattelemaan asiaa täysin eri näkökulmasta: nyt siis vanhemmat etsivät itselleen sopivaa paikkaa lapsen leiriajaksi. Kumpikin osapuoli on tyytyväinen: lapsi leiriin, ja vanhemmillekin löytyi sopiva paikka lapsen leiriloman ajaksi. Helppoa!

Kategoriat: Bass